1905

perustettiin Kokkolan Työväen Yhdistys, jonka yhteyteen heti myös huvitoimikunta näyttämötoimintaa varten. Ensimmäinen näytelmä esitettiin 20.12.1905. Huvitoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli Teuvo Pakkala.

1919

otettiin ensimmäinen palkattu johtaja, hän oli Armas Hattara.

1920

näytelmäseuralle perustettiin oma kannatusyhdistys, nimeksi tuli Kokkolan Työväen Näyttämö.

1938

perustettiin kaupunkiin toinenkin suomenkielinen näyttämö, Kokkolan Näyttämö. Jo sitä ennen oli Vartiolinnassa harrastettu näyttelemistä 30-luvun alkuvuosina.

1945

palkattiin ensimmäiset ammattinäyttelijät, Anita Välkki ja Tauno Sorvisto. Siihen asti olivat kaikki esiintyjät olleet harrastajia.

1947

Kokkolan Työväen Näyttämö ja Kokkolan Näyttämö yhdistyivät, nimeksi tuli nyt Kokkolan Yhteisteatteri.

1949

Kokkolan Yhteisteatterin nimi muuttui Keski-Pohjanmaan Maakuntateatteriksi, kiertuetoiminta maaseudulle lisääntyi entisestään.

1961

perustettiin Kokkolan Kaupunginteatteri Oy – Gamlakarleby Stadsteater Ab.

1965

kaupunginhallitus päätti asteittain lopettaa teatterin.

1967

teatteritoimintaa kaupungissa päätettiin kuitenkin jatkaa – yhden palkatun ohjaajan ja harrastajanäyttelijäin voimin.

1976

Kokkolan Kaupunginteatterin siirtyy takaisin ammattiteatterikauteen ns. pienenä ammattiteatterina.

1992

Teatteri muuttuu kannatusyhdistykseksi, perustajajäseniä Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan Teatterinaiset.

Teatteritalo Vartiolinnan historia

Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestö rakennutti v.1927 keskustalokseen Vartiolinnan.

Päätös rakentamisesta allekirjoitettiin 17.12.1926 ja työt käynnistyivät heti tammikuussa 1927. Peruskiven lasku oli Snellmanin päivänä 12.5.1927 ja rakennuksen piti olla valmiina jo samana vuonna, itsenäisyyspäivänä 6.12.1927. Talo valmistuikin ennätysajassa – noin kymmenessä kuukaudessa.

Frosterus & Gripenbergin toimistossa Helsingissä arkkitehti Ole Gripenberg suunnitteli klassistisen linnan Kolumäen itärinteeseen. Rakennus tehtiin tiilestä kolmikerroksiseksi. Kellarin länsipäätyyn rakennettiin v. 1927 tykki- ja autovajoja sekä pistooliampumarata, joka viimeksi mainittu muutettiin v. 1948 kansanhuoltotoimistoksi.

Jatkosodan rauhan yhteydessä, kun suojelukunnat ja Lotta-yhdistykset lakkautettiin, niiden omaisuus joutui valtion haltuun. Kokkolan kaupunki lunasti Vartiolinnan ja siitä tuli kaupungintalo v. 1947.

Rakennus edustaa 1920-luvun klassistista arkkitehtuuria puhtaimmillaan.

Klassistisaiheiset koristeet toistuvat sekä sisä- että ulkotiloissa. Kolmen kerroksen korkuiset tyylitellyt korinttolaiset pylväät ja keskimmäisen ikkunan parveke korostavat keskiakselia saaden aikaan risaliittivaikutelman.

Kahden kerroksen korkeat ikkunat ovat pyörökaariset ja lisäävät fasadien juhlavuutta. Ulkoseinissä on niukkailmeisiä medaljonkeja ja muita koristereliefejä. Seinäpinta on rapattu sileäksi ja maalattu ”Pompejin punaiseksi”. Kellarikerros on rustikoitua betonia. Katto on korkea aumakatto. Sitä kattaa lasittamaton tiili. Rakennuksessa on tehty muutoksia mm. vuosina 1938, 1970 ja 1974.

Vartiolinnan lopullinen saneeraus teatterin tarpeisiin valmistui syksyllä 1999. Saneerauksen suunnittelivat kaupungin omat arkkitehdit Nils Erik Stenman ja Markku Peltoniemi.

Vuonna 2004 valmistui myös Vartiolinnan taakse, Vingenkadun puolelle lavastamorakennus.

Lähteitä:
Sauli Koivukoski, Sata vuotta teatterin juhlaa ja arkea Kokkolassa v. 2005.
Kristina Ahmas, Kokkolan kaupunki, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Inventointi v. 1983-1991, painettu 1992.